Siunaustilaisuus tai saattotilaisuus

Siunaamistilaisuudessa pappi siunaa vainajan kirkossa tai kappelissa. Usein myös lauletaan virsiä ja musiikkiesityksiäkin voi olla.
Hautajaisvieraat käyvät kukin vuorollaan laskemassa kukkalaitteet arkun vierelle. Lähimmät omaiset laskevat kukat ensin, sen jälkeen muut muut vieraat. Samalla yleensä lausutaan vainajalle valittu värssy tai muut muistosanat.

Kun siunaustilaisuus päättyy, kantajat kantavat arkun ulos kirkosta tai kappelista ja se kuljetetaan hautauspaikalle ja hautajaisvieraat seuraavat saattueessa. Jos on kyse tuhkahautaamisesta,markku voi jäädä vieraiden poistuessa kirkkoon tai se viedään hautausautoon ja kuljetetaan krematorioon.

Seurakunnan jäsenet siunataan aina, vaikka omaiset eivät kuuluisi kirkkoon.

Eri uskonnoissa hautajaisissa noudatetaan erilaisia tapoja ja käytänteitä, jotka voivat olla vainajalle hyvin tärkeitä. Monilla uskontokunnilla on myös omat hautausmaansa. Neuvoja kannattaakin kysyä vainajan uskonnolliselta yhteisöltä. Myös hautaustoimistoilla on kokemusta erilaisten hautajaisten järjestämisestä.

Jos vainaja ei kuulu kirkkoon, voidaan järjestää vapaamuotoiset siviilihautajaiset. Hautaus ja muistotilaisuus voidaan toteuttaa samaan tapaan kuin kristillinen siunaustilaisuus tai jollain muulla tavalla, joka sopii vainajan persoonaan. Papin sijaan voi olla joku muu puhuja ja tilaisuudessa voi olla musiikkiesityksiä tai muuta ohjelmaa.

Seurakunnan tilat ovat käytettävissä, mutta niistä peritään usein maksu. Jokaisella on kuitenkin oikeus tulla haudatuksi oman kotikunnan hautausmaalle, myös silloinkin kun ei kuulu kirkkoon, ja kirkkoon kuulumaton voidan myös siunata, jos sen ei nähdä loukkaavan vainajan vakaumusta.